Blogi

09.12.2019

Työpajassa 1.11.2019 keskusteltiin vesiviljelyn, merituulivoiman ja lannan prosessoinnin tulevaisuudesta

Millaisia tulevaisuuden kehityskulkuja merituulivoiman, vesiviljelyn ja lannan prosessoinnin aloilla voisi olla? Miten näihin toimialoihin liittyvää sääntelyä tulisi kehittää? Työpajassa pohdittiin tutkimusvetoisten kehityskulkujen toivottavuutta ja tapoja edistää niitä.

Yli 40 asiantuntijaa keskusteli kestävää sinistä taloutta edistävistä kehityskuluista  hankkeen työpajassa 1.11.2019. Sinisen talouden laajalta alalta paneuduttiin tällä  kertaa erityisesti merituulivoimaan, vesiviljelyyn sekä lannan prosessointiin. 

Keskustelun pohjaksi hankkeen tutkijat esittivät kullekin teemalle kolme erilaista, sääntelyyn perustuvaa kehityskulkua. Osallistujien huomioita, huolia ja muita näkemyksiä kerättiin talteen hankkeen monitieteisen tutkimuksen syötteeksi.

 

Merituulivoiman vahvempi ohjaus nähtiin edellytyksenä kasvulle

”Merituulivoimakeskustelun anti yllätti positiivisesti. Monet keskustelijoiden esittämät näkökulmat olivat tuttuja, mutta nyt ne kirkastuivat uudella tavalla”, tutkimusprofessori Jukka Similä Lapin yliopistosta kertoi. 

Vahva energia- ja ympäristöpolitiikka nähtiin potentiaalisimpana kehityssuuntana merituulivoiman edistämiseksi. Sääntely mahdollistaa nykyisin melko hyvin merituulivoiman lisäämisen, mutta siinäkin tarvittaisiin joustoja, jotka helpottaisivat uusimman teknologian käyttöönottoa. Alan kehittyminen edellyttää julkista tukea. Keskeisimpänä haasteena pidettiin sen kallista hintaa verrattuna maatuulivoimaan. 

 

Kalankasvatuksen kahtalaiset  mahdollisuudet

Työpajan osallistujien niukka enemmistö piti vesiviljelyn kehityskelpoisimpana tulevaisuudenkuvana ympäristönäkökulmaa painottavaa vaihtoehtoa, jossa EU:n vesipuitedirektiivin ja meristrategian ympäristötavoitteet pyrittäisiin saavuttamaan täysimääräisesti ja mahdollisimman nopeasti. 

Tällöin lupapolitiikka olisi tiukkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus keskittyisi ympäristöluvituksessa kiertovesilaitoksiin. Toisaalta vahvan ympäristösääntelyn ja kiertovesilaitosten taloudellisten haasteiden seurauksena sektori voisi kutistua Suomessa. 

Lähes yhtä paljon kannatusta sai myös taloutta painottava kehityspolku. Ryhmässä arvioitiin, että ruoantuotannon tarve lisääntyy, ja että kalantuotantoa tulisi lisätä noin 50:llä miljoonalla kilolla vuositasolla. Tämä näkökulma avaa alalle isoja mahdollisuuksia, mutta samalla ympäristölliset haasteet kasvavat.

 

Lannan käsittelyn tiukemmat ympäristötavoitteet saivat kannatusta

Suomessa prosessoidaan vain kuusi prosenttia lannasta. Maatalous aiheuttaa merkittävää vesien ravinnekuormitusta erityisesti peltovaltaisilla valuma-alueilla. Ravinnepitoista lantaa on toisaalla liikaa ja toisaalla liian vähän. 

Työpajassa sitovampia ympäristötavoitteita korostava kehityskulku nähtiin parhaimpana tulevaisuuden linjauksena. Tämä kehityskulku mahdollistaisi vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen. 

Tämä kehityskulku tarkoittaisi lupien ja normiohjauksen tiukentamista, taloudellisten kannustimien lisäämistä sekä vaatimusta prosessoida lanta siltä osin, kun alueen ravinnetarve ylittyy. Se edellyttäisi myös kierrätyslannoitteita tuottavia keskitettyjä laitoksia.

Asiantuntijat pohtivat keskustelussa muun muassa tulisiko lannan prosessoinnin kustannukset maksaa tilallisen vai valtion, ja miten taataan biokaasulaitosten toimintaedellytykset. Ympäristötuen ohjausvaikutus nähtiin merkittävänä, mutta kaikki ratkaisumahdollisuudet on otettava kehittelyyn. 

 

Työ teemojen parissa jatkuu

Hankkeen tavoitteena on luoda suuntaviivoja sille, miten sopeutuva hallinto voisi edistää sinistä kasvua Suomessa. Miten vesien hyvä tila ja kestävä kasvu voitaisiin saavuttaa yhtäaikaisesti erityisesti nyt, kun ilmastonmuutos lisää ekologisia haasteita? Työpajan tulokset toimivat tutkimusta ohjaavana syötteenä, kun etsimme ratkaisuja näihin visaisiin haasteisiin. 

 

Työpajan keskusteluja luotsasivat:

Lannan prosessointi: Antti Belinskij, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus
Merituulivoima: Jukka Similä, tutkimusprofessori, Lapin yliopisto
Vesiviljely: Niko Soininen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

Työpaja: Sinisen talouden kestäviä tulevaisuuspolkuja hahmottelemassa 1.11.2019

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

Silakka lautasen reunalta keskelle – ratkaisut ovat monissa käsissä

Suomessa ponnistellaan kotimaisen kalan palauttamiseksi kuluttajien ostoskasseihin. Osana tätä tavoitetta ...

Lue lisää

Teemme tutkimusta yhdessä sidosryhmien kanssa – mutta miksi ja miten?

BlueAdapt-hankkeessa vuorovaikutuksella on välttämätön rooli. Mutta miksi se nähdään niin ...

Lue lisää

EU-tuomioistuimen tuomio kiristää pohjavesien suojelua

Unionin tuomioistuin linjasi toukokuussa tuomiossa C-535/18, mitä EU:n vesipuitedirektiivissä tarkoitettu ...

Lue lisää