Blogit

29.06.2020

Tutkittu tieto päätöksen taustalla myös taloudellisesti kannattavaa

Tutkittu tieto auttaa kohdistamaan kunnostuspäätöksiä oikeisiin vesistöihin. Tämän rahallinen arvo on nyt laskettu myös Suomen järvien seurannan osalta, kirjoittaa tutkija Niina Kotamäki Suomen ympäristökeskuksesta.

”Informaatio on arvokasta”, ”tieto on tärkeää”, ”seurantaan kannattaa satsata” – nämä ovat tuttuja ajatuksia, joita kuulee paljon, varsinkin jos työskentelee vesienhoidon parissa ja jos arvioi ihmistoiminnan vaikutuksia vesiin. Näihin hokemiin on helppo yhtyä, mutta harvemmin on arvioitu oikeasti, miten arvokasta seurannan tuottama tieto onkaan suhteessa seurannan kustannuksiin. Käsite informaatioarvosta tulee tässä kohtaa konkreettiseksi avuksi.

Luonnon ja puhtaiden vesistöjemme merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentajana on korostunut näin korona-aikaan monien mielissä. Vesistöjen hyvä ekologinen tila on myös monen vedestä riippuvan elinkeinon, kuten turismin ja vesiviljelyn, edellytys. Kun vesienhoidossa ja -käytössä tehdään vesistöjen tilan parantamiseen tähtääviä päätöksiä, tarvitaan päätösten tueksi kattavaa seurantatietoa vesistöjen tilasta, tilaan vaikuttavista tekijöistä ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista.

Valitettavasti seurannan resurssit ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosina, vesistöjen kunnostaminen on osoittautunut osin riittämättömäksi ja vesistöjen hyvän tilan tavoitteet ovat edelleen saavuttamatta. Olisikin entistäkin tärkeämpää, että kunnostustoimet pystyttäisiin kohdentamaan niihin vesimuodostumiin, joiden tila on oikeasti vaarassa heikentyä. Tieto lisäinformaation rahallisesta arvosta voisi sysätä päätöksiä kohti järkevämpää seurantaa ja edelleen kohti kustannustehokkaampaa vesienhoitoa.

 

Lisätiedon hankkimisen kannattavuus voidaan laskea – apuna informaatioarvon analysointi

 

Julkaisimme vastikään tutkimuksen, jossa vertailimme järviseurannan toteutuneita kustannuksia huomioiden vesistöjen hyvän tilan rahallisen arvon. Näin pystyimme arvioimaan, milloin lisäseuranta on erityisen kannattavaa. Käytetty informaatioarvon analysointi on päätöksentekoa tukeva menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida, mikä on mahdollisen lisäinformaation arvo päätöksenteon kannalta.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että jos järven tila tiedetään melko varmasti hyvää huonommaksi, niin lisäseurantaa tämän vahvistamiseksi ei tarvita. Näin ollen seurantaresurssit kannattaa tilan arvioinnin sijaan kohdentaa kunnostusten vaikutusten arviointiin. Mutta jos tila on hyvä, mutta epävarmuus on suurta, ennen kunnostuspäätöksen tekoa kannattaa hankkia lisää mittaustietoa tilan varmistamiseksi ja kalliiden kunnostustoimenpiteiden välttämiseksi.

 

Sanoista tekoihin – tilan ja vaikutusten seurantaan tulisi ohjata enemmän julkisia varoja  

 

Tutkimuksemme osoitti konkreettisesti, että käytännössä seurannasta saatavan informaation arvo lähes aina ylittää seurannan kustannukset, eli hokema siitä, että ”seurantaan kannattaa satsata” pitää tutkimuksen valossa paikkansa. Lainsäädäntö ja käytännöt seurantojen toteuttamista varten on EU:n vesipuitedirektiivin kautta jo olemassa. Tilan ja vaikutusten seurantaan tulisi kuitenkin ohjata enemmän julkisia varoja, ja velvoittaa toiminnanharjoittajat oman etunsa nimissä siihen.

Hankkeemme kannalta tutkimus alleviivasi monitieteisen konsortiomme merkitystä. Informaatioarvon laskeminen vaatii monitieteellistä tutkimusta, sillä tilan arvioinnin lisäksi pitää arvioida, mikä on parantuneesta tilasta saatava taloudellinen ja sosiaalinen hyöty.

Informaatioarvon määrittäminen soveltuu erityisen hyvin adaptiiviseen vesienhoitoon ja hallintaan, koska avainasemassa on pystyä joustavasti reagoimaan uuden tiedon karttumiseen ja pienentämään epävarmuuksia. Järkevästi kohdennettu seuranta palvelee malleja, joiden avulla vesistövaikutusarvioita tehdään. Seurannan synnyttämän datan kertyessä malliennusteet tarkentuvat ja päätöksenteon riskit pienenevät.

Kirjoittaja Niina Kotamäki Suomen ympäristökeskuksesta on tutkija BlueAdapt-hankkeen ensimmäisessä työpaketissa, jossa tutkitaan ihmisten toiminnan aiheuttamia paineita ja vaikutuksia vesistöihin. Kotamäki oli yksi esiintyjistä hankkeen webinaarissa “Role of ecological indicators, models and scenarios in adaptive water governance – review of challenges and future directions”, jonka tallenne ja kalvot on katsottavissa tapahtuman sivulla.

Teksissä viitattu tutkimusartikkeli: Koski, N. Kotamäki, H. Hämäläinen, et al., The value of perfect and imperfect information in lake monitoring and management, Science of the Total Environment (2020), https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138396

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

BlueAdapt-katsaus: Kestävää sinistä kasvua merituulivoimasta

Uusi BlueAdapt-katsaus “Kestävää sinistä kasvua merituulivoimasta – visio vuodelle 2035 ...

Lue lisää

Kuva: Jeremy Bishop / Unsplash

10. Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa

BlueAdapt-podcastsarjan viimeinen jakso käsittelee hankkeessa tehtyä TRAGORA-tutkimussynteesiä: millaista on sinisen ...

Kuuntele

Kiitos BlueAdapt-loppuseminaarista 5.-6.10.2023!

Juhlistimme monivuotisen hankkeemme päätöstä kaksipäiväisellä seminaarilla 5.-6.10!  Tieteellisen seminaaripäivän ohjelma: ...

Lue lisää