Tietoa hankkeesta

BlueAdapt-hankkeen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen, kestävää sinistä kasvua tukevan menetelmäkehikko, joka yhdistää monitieteellisen tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kokemuksen ja tiedon päätöksentekoa tukevaksi sopeutuvan hallinnon suuntaviivoiksi.

BlueAdapt-hanke kehittää innovatiivisia keinoja edistää sinisiin resursseihin perustuvaa kestävää taloudellista kasvua ruuan- ja energiantuotannossa sekä matkailussa. Etsimme uusia yhteiskunnallisia ratkaisuja ja muutospolkuja. Kehitämme hallinnan tapoja ja sääntelykeinoja, joilla turvataan sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyys ja mukautumiskyky eli resilienssi.

Tavoitteemme edellyttää myös vesien ekologista tilaa koskevan tiedon käyttökelpoisuuden parantamista ja nykyistä läheisempää kytkemistä päätöksentekoon. Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen päätöksenteossa tekee mahdolliseksi sopeutuvan (adaptiivisen) hallinnan.

BlueAdapt-hankkeessa tutkimme myös, miten tutkimustulokset sinisen talouden ja sopeutuvan sääntelyn mahdollisuuksista sekä uusista yhteistoimintamuodoista sovitetaan yhteen politiikkasuosituksiksi aktiivisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Kutsumme lähestymistapaa nimellä AGORA (Adaptive Governance Framework for Blue Economy). AGORA rakennetaan siten, että se ottaa huomioon meneillään olevat kansalliset ja Euroopan unionin poliittiset prosessit.

BlueAdapt-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hanke toimii ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2018–2020, ja sitä johtaa Suomen ympäristökeskus.

Mallinnus — Työpaketti 1

Ihmisten toiminnan aiheuttamat paineet ja vaikutukset vesistöihin

Työpaketissa 1 tutkimme erityisesti vesiekosysteemien palautumiskykyä. Selvitämme, onko tunnistettavissa sellaisia kynnysarvoja, jotka voivat johtaa ekosysteemien toiminnan peruuttamattomiin ja katastrofaalisiin muutoksiin.

Työpaketin 1 tavoitteena on kehittää mallinnustyökaluja, joiden avulla luodaan tieteelliseen tietoon perustuva pohja muutokseen sopeutuvalle hallinnalle. Tavoite saavutetaan kolmen työvaiheen avulla.

Ensimmäinen tehtävä on luoda globaaleja, kansallisia ja yhteiskunnallisia ilmastoskenaarioita. Lisäksi tutkimuksessa mallinnetaan ilmastoskenaarioiden vaikutus ravinnekuormitukseen, joka edelleen vaikuttaa vesiekosysteemien tilaan ja toimintaan.

Toinen tehtävä on tuottaa matemaattisten ja tilastollisten mallien avulla ennusteita siitä, miten vesiekosysteemit reagoivat tunnistettuihin ekologisiin ja sosioekonomisiin paineisiin.

Kolmantena tehtävänä on kehittää kvantitatiivisia työkaluja, joiden avulla päivittynyt tieteellinen ymmärrys saadaan siirrettyä tehokkaasti muiden työpakettien käyttöön ja AGORA-lähestymistavan kehittämiseen. Työpaketin 1 tärkein tavoite on kehittää muutokseen sopeutuvan hallinnan tapoja siten, että niissä voidaan hyödyntää tieteen avulla tuotettua ja jatkuvasti päivittyvää tietoa.

Tärkeimmät tutkimuskysymykset, joihin työpaketissa 1 haetaan vastauksia, ovat:

  1. Mitkä ovat tärkeimmät vesien tilaan vaikuttavat paineet?
  2. Miten yhteiskunnalliset kysymykset ja haasteet kytkeytyvät lajistoltaan rikkaan vesiluonnon toimintaan, ja miten paineet vaikuttavat tähän?
  3. Miten muutokset vesiekosysteemien tilassa ja toiminnassa heijastuvat yhteiskuntaan ja talouteen?
  4. Miten tieteeseen pohjautuvan tiedon avulla voidaan auttaa rakentamaan muutokseen sopeutuvan hallinnan tapoja?

 

 

Tutustu tarkemmin työpaketissa 1 tehtävään tutkimukseen näiden uusimpien blogien, podcastien, uutisten ja videoiden avulla. Kaikki julkaisut löydät Julkaisut-välilehdeltä. 

Haluaisitko tietää enemmän?
Kutsu tutkijamme puhumaan.
Kokeilut ja innovaatiot — Työpaketti 2

Sinisen talouden murros ja uudet liiketoimintamallit

Vesistöjen pilaantumisen ja kuormituksen vähentäminen edellyttää muutoksia siinä, miten raaka-aineita, tavaroita ja palveluja tuotetaan. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden sekä energiantuotannon käytäntöjä ja liiketoimintamalleja on uudistettava tukemaan vesiensuojelua ja vesivarojen kestävää käyttöä. Samalla on tärkeää löytää uusia tapoja hyödyntää tähän asti sivuutettuja mahdollisuuksia muun muassa kalataloudessa, matkailussa ja ravinnekierrätyksessä.

Uusiutumistarve asettaa odotuksia yritysten kyvylle keksiä ja soveltaa uusia ratkaisuja. Julkishallinnon tehtävänä on helpottaa uusien toimintamallien synnyttämistä, vakiintumista ja leviämistä.

BlueAdapt-hankkeen toisessa työpaketissa selvitämme, miten kestävää sinistä kasvua voidaan tukea alueellisissa murrosareenaprosesseissa. Murrosareenaprosessit kokoavat yhteen toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta noin 15 hengen työpajoihin. Työpajoissa tuotetaan tulevaisuuden muutospolkuja ja tunnistetaan toimenpiteitä, joiden avulla toteuttaa kestävän sinisen biotalouden murrosta. Prosessit toteutettiin Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa vuosina 2018 ja 2019.

Murrosareenakokeilut tuottavat ehdotuksia kunnallisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin politiikka- ja suunnitteluprosesseihin. Ne välittävät myös kokemuksia, näkemyksiä ja aloitteita BlueAdapt-hankkeen sinisen kasvun malliin (AGORA). Hanke tukee ideoiden jalkauttamista Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa luomalla niiden ympärille sparraus- ja tukiverkostoja.

Murrosareenat

Selvitämme kestävän sinisen kasvun vaatimia yhteiskunnallisen muutoksen alueellisia tarpeita ja edellytyksiä toimintatutkimuksen avulla. Työskentelyn pohjana hyödynnämme systeemisten murrosten suuntaamisen (transition management) lähestymistapaa, jossa kestävyyteen liittyviä siirtymiä pyritään ohjaamaan yhdessä tuotettujen visioiden ja kokeilujen avulla. Tärkeänä työkaluna hyödynnämme murrosareenan (transition arena) metodologiaa, jossa kutsutaan alueellisia asiantuntijoita mukaan murrosten konkretisoimiseen. Käytännössä sovellamme ja kehitämme työkaluja, jotka ovat olleet pohjana Smart Energy Transitions -konsortion toteuttamassa kansallisen energiamurroksen tarkastelussa. Muokkaamme menetelmää alueellisiin tarkasteluihin ja kestävän sinisen talouden kysymyksiin soveltuvaksi.

Murrosareenalla tuetaan yhteistoiminnallista systeemisten muutosten suuntaamista. Areenaprosessit koostuvat neljästä päävaiheesta (kuva 1). Prosessien tavoitteena on vahvistaa toimijoiden verkostoja ja kykyjä, kartoittaa siniseen talouteen liittyviä tietotarpeita sekä käynnistää uusia kokeiluja. Areenatyöskentelyn aikana muodostetaan alueellinen murrosvisio sekä konkreettisista askelista koostuvia muutospolkuja kohti kestävää sinistä taloutta. Yhtäältä työskentelyn tavoitteena on jalkauttaa oppiminen osallistujien mukana esimerkiksi meneillään oleviin politiikka- ja suunnitteluprosesseihin. Toisaalta murrosareenoiden tuloksena käynnistetään kokeiluja ja räätälöidään tukea uudenlaisille liiketoimintamalleille, jotka edistävät tunnistetun murrosvision toteutumista.

BlueAdapt -hanke tuo murrosareenatyöskentelyn osaksi maakunnallista suunnittelua ja kehittämistä. Kokeilujen kautta hanke osallistuu systeemisten murrosten suuntaamisen lähestymistavan kriittiseen arviointiin ja jatkokehittämiseen. Lisäksi työssä rakennetaan kytköksiä murrostutkimuksen sekä mukautuvan hallinnan analyysiperinteiden välille.

 

 

Tutustu tarkemmin työpaketissa 2 tehtävään tutkimukseen uusimpien blogien, podcastien, uutisten ja videoiden avulla. Kaikki julkaisut löydät Julkaisut-välilehdeltä. 

Haluaisitko tietää enemmän?
Kutsu tutkijamme puhumaan.
Policy instruments — Työpaketti 3

Ympäristösääntelyn ja -politiikan sopeutuvuus

Ympäristöhallinnan ja -sääntelyn suuri haaste on ympäristön tilan ja sen muutoksen ennakoinnin epävarmuus. Tiedon epävarmuus puoltaa sopeutuvaa hallintatapaa, joka tekee mahdolliseksi uuden tieteellisen tiedon, uusien teknologioiden ja muuttuvien yhteiskunnallisten arvojen huomioon ottamisen ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa. Sopeutuvan sääntelyjärjestelmän tulee perustua sellaisille institutionaalisille, menettelyllisille ja aineellisille mekanismeille, joiden avulla voidaan reagoida yhtäältä ympäristönmuutoksiin ja toisaalta uuteen tieteelliseen tietoon.

Työpaketissa 3 arvioimme, minkälaiset oikeudelliset tekijät tai kestämättömästi suunnitellut kannustimet rajoittavat kestävää sinistä kasvua. Kehitämme työkaluja sääntelyn sopeutuvuuden arvioimiseksi. Tutkimme empiirisestä ja lainopillisesta näkökulmasta, miten Suomen vesi- ja meriluonnonvarojen käytön ja suojelun sääntely hyödyntää uutta tietoa, jota esimerkiksi ekologiset sekä ilmastolliset ja mallit tuottavat.

Työpaketti pyrkii antamaan vastauksia siihen, miten Suomen vesi- ja meriluonnonvarojen sääntelyn sopeutuvuutta on mahdollista kehittää kestävän sinisen kasvun näkökulmasta. Kestävän sinisen kasvun taustalla on tarve kehittää ja lisätä ruoan ja energian tuotantoa. Toisaalta on olemassa myös tarve ylläpitää ja parantaa vesiympäristöjen ekologista toimintakykyä, eliresilienssiä. Kestävän sinisen kasvun tukeminen voi tapahtua tulkitsemalla uudelleen nykyistä sääntelyä tai muuttamalla lainsäädäntöä.. Tunnistamme yhdessä kansainvälisten tutkijoiden kanssa innovatiivisia sääntelykeinoja ja arvioimme niiden soveltuvuutta Suomen oloihin.

Nykyisen sääntelyn ja sääntelyehdotusten vaikuttavuuden arvioimiseksi rakennamme ekologis–taloudellisia malleja, joilla voidaan arvioida vanhojen ja uusien politiikkatoimien vaikutusta taloudelle ja ympäristölle. Arvioinnissa keskitymme erityisesti siihen, miten politiikkatoimet muuttavat sinisen talouden toimijoiden kannustimia ja sitä, millaisia vaikutuksia politiikkatoimet aiheuttavat talouteen ja ympäristöön. Tämä työ tuottaa näkemyksiä uusien oikeudellisten ja taloudellisten ohjauskeinojen tarpeesta ja käyttöönoton mahdollisuuksista.

Tutustu tarkemmin työpaketissa 3 tehtävään tutkimukseen uusimpien blogien, podcastien, uutisten ja videoiden avulla. Kaikki julkaisut löydät Julkaisut-välilehdeltä. 

Haluaisitko tietää enemmän?
Kutsu tutkijamme puhumaan.
Suositukset — Työpaketti 4

Politiikkasuositukset kestävään siniseen kasvuun

Työpaketissa 4 arvioimme koko sinisen talouden kasvupotentiaalia kolmella sektorilla: ruoan- ja energiantuotannossa sekä matkailussa. Arvioinnissa käytämme kokonaistaloudellista yleisen tasapainon mallia. Hyödynnämme hankkeen muiden tutkimusosioiden pohjalta nousevia ehdotuksia ja ideoita koko sinisen talouden kasvupotentiaalin tutkimiseen. Selvitämme aiemman tutkimusnäytön pohjalta myös sitä, kuinka merkittävästi sininen talous voi edistää koko Suomen talouden kasvua, kun kerrannaisvaikutukset, vienti ja tuonti sekä julkinen talous otetaan huomioon.

Sinisen talouden kasvupotentiaalin analyysi tarjoaa taloudellista selkärankaa hankkeen ehdotusten tueksi. Lisäksi hyödynnämme työpaketissa 1 tuotettuja mallinnustyökaluja arvioidessamme politiikkasuositusten ekologisia vaikutuksia ja sinisen kasvun kestävyyttä. Kestävän sinisen kasvun hallinnan mallin, AGORAn, onnistumisen edellytyksenä on järjestelmällinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa.

AGORA tuotetaan vaiheittain koko projektin keston ajan. Hankkeen ydinsidosryhmistä koottiin keväällä 2018 yhteiskunnallisen vaikuttamisen ryhmä, joka arvioi hankkeen tuloksia koko hankkeen ajan. Ryhmä myös yhteiskehittää politiikkasuosituksia hankkeen tutkijoiden kanssa. Hankkeen ensimmäisellä rahoituskaudella 2018–2020 luodaan ensimmäinen sopeutuvan hallinnan malli, jota kehitetään edelleen hankkeen toisella rahoituskaudella, vuosina 2021–2023.

Haluaisitko tietää enemmän?
Kutsu tutkijamme puhumaan.

Tehdään yhteistyötä

BlueAdapt-hankkeen toiminta perustuu laaja-alaiselle yhteistyölle. Osallistumme moninaisesti sinistä kasvua ja sopeutuvaa hallintaa koskevaan yhteiskunnalliseen uudistamiseen ja julkiseen keskusteluun.

Järjestämme valtionhallinnon, paikallistoimijoiden ja yhteistyöverkostojemme kanssa yhteisiä tilaisuuksia, tutkijavierailuja ja esittelyjä. Hankkeen tutkijat esiintyvät mielellään sinistä kasvua ja sopeutuvaa hallintaa koskevissa tilaisuuksissa.

Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyömuotoja ja -kumppaneita. Otathan yhteyttä, jos yhteistyö kiinnostaa!

Lue lisää