Suomi edistää sinisen biotalouden kehittämistä – ainakin strategiatasolla. Alalla uskotaan olevan erinomaiset mahdollisuudet laajentua kestävällä tavalla. Mutta onko tässä arviossa perää ja onko sinisen biotalouden strategia kohdallaan? Mitä sanovat alan yritykset? Me kysyimme sinisen biotalouden toimijoiden näkemyksiä taloudesta, ympäristöstä ja sinisen talouden politiikasta.

Sininen biotalous on muutoksen kourissa. Ravinnon, hiilivapaan energian ja puhtaan luonnon globaali kysynnän kasvu luo uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Sinistä biotaloutta muovaa erityisesti ilmastonmuutos ja tiukentuva ympäristöpolitiikka. Näissä oloissa se voittaa, joka osaa parhaiten sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja pyrkii innovaatioihin. Tähän tarvitaan tueksi myös hyvin suunniteltua ja adaptiivista elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa. Sinisen talouden suhdannebarometrikyselyn vastauksista piirtyy uskoa tulevaisuuteen, epäluottamusta harjoitettuun ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan sekä tutkimuksen ja innovaatioiden tärkeys. Tulokset perustuvat 150 kalatalouden, energiantuotannon ja matkailualan yritysten vastauksiin.

Kannattavuusnäkymät hyvät kaikilla toimialoilla

Kysyimme yrityksiltä talousnäkymiä vuoteen 2025 saakka. Toimialat katsovat yleisen kannattavuuden kehittyvän hyvin, koska tuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Kustannuspaineiden koetaan kuitenkin kasvaneen vesiensuojelun vuoksi erityisesti kalataloudessa ja energia-alalla. Noin puolet vastaajista kullakin alalla katsoivat työllisyyden säilyvän hyvänä, neljännes arvioi sen heikentyvän. Ei liene yllättävää, että kaikkien mielestä yritysverotus ei edistä kannattavuutta.

Kysyimme kansainvälisen markkinatilanteen roolista nähdäksemme, kuinka vientiorientoituneita yritykset ovat. Matkailu piti kansainvälistä markkinaa hyvin positiivisena tekijänä toimialalle, mikä ei liene yllättävää ulkomaisen turismin kasvun vuoksi. Huolestuneena panemme merkille, että kalatalouden ja energiantuotannon toimijoista enemmistön mielestä maailmanlaajuisella markkinatilanteella ei ole vaikutusta toimintaan. Tämä viittaa siihen, että toimialat suuntautuvat vain kansallisille markkinoille. Erityisesti kalataloutta koskien tämä on huono uutinen – mahdollisuudet kansainväliseen vientiin ovat suuret.

Omien ympäristövaikutusten tunnistamisessa haasteita

Vastaajien mukaan kuluttajien ympäristötietoisuus kasvattaa toimialojen kannattavuutta; sen voi myös olettaa voimistavan toimialojen ympäristöllistä kestävyyttä. Ympäristön hyvällä laadulla on suurempaa merkitystä tuotannon edellytyksille lähinnä vain matkailussa.

Parhaina ohjauskeinoina ympäristövaikutusten vähentämiseen yritykset pitivät innovaatiorahoitusta ja yritysmyönteisempää vesilakia. Ympäristöverojen käyttö torjutaan liki kautta linjan – nykyinen lupakäytäntö riittää. Tästä huolimatta nykyinen ympäristölupakäytäntö saa osakseen paljon kritiikkiä, pääsyinä lupien myöntämisen hitaus ja joustamattomuus.

Sinisen talouden politiikka saa pyyhkeitä

Suomi on luonut kehittämisstrategian juuri sinisen biotalouden toimialoille visiolla: ”Sininen biotalous on vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyy sopusointuisesti vesiympäristön hyvän tilan kanssa”. Runsaat puolet vastaajista uskoo, että tavoite on saavutettavissa. Tämä ei liene yllätys, sillä toimialat aiempien vastausten valossa uskovat taloudellisten näkymien suotuisaan kehitykseen ja pitävät toimintaansa ympäristön kannalta hyvinä.

Kysyimme erikseen, kuinka yritykset arvioivat julkisen vallan politiikkaa. Kaikki toimialat ovat hyvin kriittisiä. Sinisen talouden politiikka ei ole toimijoiden mukaan lainkaan onnistunut: tavoitteet ovat epäselvät, yritysten ongelmia ei ymmärretä, hallinto on joustamaton eikä vesien hyvään tilaan panosteta tarpeeksi. Vaikka on arvattavaa, että säädelty toimiala on aina kriittinen säätelyä kohtaan, on syytä pohtia vakavasti, miksi jopa 60% vastaajista on näin kriittinen. Kuinka paljon kritiikkiä selittää kansallinen sääntely, ja kuinka paljon EU:sta tuleva sääntely?

Paljon kehitettävää

Yllä raportoidut vastaukset osoittavat, että sinisen talouden toimialojen taloudelliset näkymät ovat suhteellisen hyvät, mutta tarvetta julkisen politiikan kehittämiseen on paljonkin. Sinisen talouden toimintaolosuhteet muuttuvat esimerkiksi vesipuitedirektiivin uuden ja tiukemman tulkinnan (ns. Weser-ratkaisu) myötä. Suomi sai myös vast’ikään EU:lta kritiikkiä vesien huonosta tilasta. Paine ympäristöohjauksen terävöittämiseen kasvaa ja samalla kasvaa tarve sen sovittamiseen paremmin yritysten kestävän liiketoiminnan kehittämiseen. Näihin etsimme vastauksia BluaAdapt-hankkeessa.

Markku Ollikainen ja Satu Ryytty

Markku Ollikainen toimii ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen professorina Helsingin Yliopistolla sekä Työpaketin 4: Politiikkasuositukset kestävään siniseen kasvuun- johtajana. Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteiden opiskelija Satu Ryytty toimi tutkimusavustajana Helsingin yliopistossa, ja teki pro-gradu tutkielmaansa osana BlueAdapt-hanketta.