Blogi

22.03.2021

Sosiaaliset vaikutukset huomioitava vesiviljelyn murroksessa

BlueAdapt-hankkeessa on tunnistettu kasvupolkuja kestävään vesiviljelyn murrokseen. Sijainninohjaukseen, kiertovesiviljelyyn ja ravinnekompensaatioihin liittyy sosiaalisia vaikutuksia, jotka eivät ole suoraan vertailtavissa, mutta jotka on tärkeää sisällyttää alaa koskevaan ohjaukseen. Sosiaalisista vaikutuksista on käytävä laaja-alaista, kipupisteitä kaihtamatonta ja tulevaisuuteen suuntautuvaa keskustelua, kirjoittaa Jani Lukkarinen.

Kalan vesiviljelyyn on aina liittynyt voimakas sosiaalisten vaikutusten ulottuvuus, joka vaikuttaa alaan liitettyihin mielikuviin ja kasvumahdollisuuksiin. Perinteisesti keskustelua on käyty yhtäällä kasvatuskassien tuottamista ravinnepäästöistä ja mökkiläisten limoittuvista rantakivikoista sekä toisaalla perheyritysten tarjoamista työpaikkoista ja paikallistaloudellisista vaikutuksista. Ainakin 1990-luvulta saakka ovat kassikasvatusten paikalliset rehevöitymisvaikutukset pienentyneet ja samalla alan tuotanto ajautunut yhä isompien toimijoiden käsiin. Vesiviljelyn tulevaisuutta ajatellen sosiaaliset vaikutukset on syytä ymmärtää tätä laajemmin.

Ensimmäisenä vaihtoehtona tarkasteltu vesiviljelyn sijainnin tehokkaampi ohjaus hyvän virtaaman paikkoihin, järjestelmällinen kasvatuspaikkojen vaihtaminen sekä avomerikasvatuksen tukeminen merkitsee alan nykyisen tuotantorakenteen varaan muodostettavaa kasvupolkua. Polun etuna on ravinnekuormitukseltaan merkittävän kalan lihotusvaiheen siirtyminen avomerelle, mikä vähentää paikallisia vaikutuksia mökkirannoilla. Pienten yritysten tehtävänä olisi hoitaa kasvatusvaiheet poikasesta täysikasvuiseksi. Avomerikasvatus kuitenkin vaatii merkittäviä investointeja uuteen teknologiaan ja infrastruktuuriin, mikä lisää alan keskittymiskehitystä ja edellyttää aktiivista maankäytön ja merienkäytön suunnittelua.

Kalankasvatuksen keskittyminen kiertovesilaitoksiin tarjoaa hyvin toisenlaisen kasvupolun, joka merkitsee alan todennäköisesti tuotantorakenteen merkittävää muutosta. Kiertovesilaitosten sijoittelussa voidaan etsiä sekä tekniikan että aluetaloudellisten vaikutusten kannalta hyödyllisiä teollisia symbiooseja, joissa huomioidaan esimerkiksi energia-, materiaali- ja ravinnevirtojen hyödyntäminen. Samalla vesiviljelyalalla voi olla työllistäviä vaikutuksia myös nykyistä laajemmin. Haasteena on etenkin teknologian mittakaavan, kannattavuuden ja toimintavarmuuden kehitys, joka on ollut varsin hidasta lupaavista esimerkeistä huolimatta. Tutkimus- ja kehitysponnistukset ovat kuitenkin tärkeitä, koska kehittyvällä vesiteknologialla on yhteiskunnassa tarvetta myös laajemmin.

Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin vesiviljelyn kehitystä ravinnekompensaatioiden avulla. Ravinnekompensaatiot voivat tarkoittaa valuma-alueilla tapahtuvia toimia, joilla pienennetään vesiin kohdistuvaa hajakuormitusta tai monilajista vesiviljelyä, jossa esimerkiksi simpukan tai rihmalevien kasvatuksella poistetaan ravinteita paikallisesti. Varsinkin valuma-aluekompensaatioiden arvioitiin mahdollistavan uudenlaista elinkeinotoimintaa, kannustavan innovaatioihin ja tuottavan myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia, mikäli ravinnepäästöille voidaan määrittää hinta ja toimiva seurantajärjestelmä. Kompensaatiot ovat myös mahdollisia kaikissa erilaisissa kasvupoluissa ja luovat kannustimen positiivisille vesistövaikutuksille, mutta edellyttävät toimiakseen runsaasti lisätutkimusta.

Sosiaaliset vaikutukset eivät myöskään rajoitu ainoastaan kalan kasvatukseen, vaan liittyvät koko arvoketjuun, jonka tarkastelu vaatisi laajemman tutkimuksen. Murroksen sosiaalisten vaikutusten hallinnassa korostuu erityisesti kaksi ulottuvuutta. Ensinnäkin politiikkaohjauksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys tarjoavat toimijoille mahdollisuuden sopeutua sekä innovaatio- ja kehitystyölle yhteiskunnallisesti tunnustetun suunnan. Toiseksi alan uusiutumisen kannalta on tärkeää panostaa osaamisen ja koulutuksen kehitykseen.

Vesiviljelyn sosiaalisista vaikutuksista keskusteltaessa on syytä huomioida myös laajemman ruokapolitiikan kehitys, joka nostettiin esiin myös Varsinais-Suomen murrosareenan tuloksissa vuonna 2019. Kyse on yhteiskunnan tasolla käytävästä keskustelusta, jossa tunnistetaan reilun ruokamurroksen periaatteet kestämättömien käytäntöjen ja rakenteiden siivoamiseksi.

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

Kuva: Tim Marshall/Unsplash

INVITATION: Offshore Wind Development Workshop, 3-4 June 2021

What weak signals and wild cards can drastically change the ...

Lue lisää

Kuva: Gregor Moser

Uudet politiikkasuositukset auttavat kehittämään kestävää kalanviljelyä Itämerellä

Suomen vesien tilaa heikentäviä lähteitä on useita. Yksi niistä on ...

Lue lisää

Kuva: Francesco Ungaro, Unsplash

Kiertovesiviljelyn ja ravinnepäästökompensaatioiden taloudelliset mahdollisuudet kalankasvun lisäämisessä

Vesiviljelystrategia tähtää kalankasvatuksen lisäämiseen, mutta kuinka tehdä se lisäämättä ravinnepäästöjä? ...

Lue lisää