19.03.2019
Sinisen talouden kehittäminen on kestävyyslaji – skenaariosta apua pitkän aikavälin suunnitteluun
Puhtaat ja elinvoimaiset vesistöt ovat reunaehto monille sinisen talouden toimialoille. Skenaariot on yksi keino hahmottaa ympäristön suojelun haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia, joita vaihtoehtoisiin globaaleihin tulevaisuuksiin liittyy, kirjoittaa BlueAdapt-hankkeen tutkija Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.
Tulevaisuuspohdinnat ja skenaariot ovat antaneet aineksia viihdyttäviin Hollywood-elokuviin ja Scifi-kirjoihin. Mitä annettavaa skenaariolla on vesiensuojelulle tai elinkeinoelämälle?
Skenaario on jäsennelty ajatusharjoitus siitä, mihin suuntaan erilaiset muutosvoimat voivat yhteiskuntaamme viedä. Skenaariot ovat mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja, jotka nojaavat tunnistettuihin muutosvoimiin ja tarkasteltavan ongelman kannalta oleellisiin syy-seuraussuhteisiin. Skenaarioitten avulla voimme varautua vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Megatrendit muutosvoimina
Megatrendit ovat helposti havaittavia, yhteiskuntaa voimakkaasti muovaavia muutosvoimia ja -suuntia. Esimerkiksi kaupungistuminen on yksi vahva megatrendi; väestöllä on taipumus keskittyä kasvukeskuksiin, joissa on palveluita saatavissa ja joissa yritykset ja eri toimialat ruokkivat toistensa menestymisen edellytyksiä.
Megatrendi voi myös olla seurausta teknisestä kehityksestä jollakin alalla. Esim. digitalisaatio ja tekoäly ovat tällaisia juuri nyt voimakkaasti kehittyviä aloja, joilla on laajat sektorirajat ylittäviä vaikutuksia. Digitalisaatio on seurausta informaatioteknologian ja tietotekniikan innovaatioista ja murroksesta.
Skenaariot nojaavat useisiin eriasteisesti ennakoitaviin ilmiöihin
Väkiluvun muutoksia kaupungeissa voidaan ennakoida useampia vuosikymmeniä eteenpäin. Harvat yhteiskunnan muutosvoimat ovat kuitenkaan niin pysyviä, että niitä tai niiden seurauksia voitaisiin ennustaa. Esimerkiksi talouskasvu, innovaatioiden syntyminen eri toimialoille, tai kulutustottumusten muutokset ovat vaikeasti ennakoitavia. Niille voidaan toki laatia vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia ja tulevaisuuspolkuja, mutta emme kuitenkaan voi tietää mikä vaihtoehtoisista poluista on toista todennäköisempi.
Väkiluvun muutokset, talouskasvu sekä muutokset kulutustottumuksissa ohjaavat eri sektoreitten tuottamien tuotteiden kysyntää ja tulevaisuudennäkymiä. Esimerkiksi maataloudessa väkiluvun kasvu ja kuluttajien ruokavalioon liittyvät valinnat ohjaavat ruoan kysyntää ja sitä kautta maankäyttöä, tuotantoeläinten määriä ja lannoitteiden käyttöä. Näiden kehityskulkujen perustella voidaan arvioida millaisia vesiensuojelukeinoja maataloudessa tulisi soveltaa, jotta ravinnekuormitus säilyisi vesistöjen hyvän tilan vaalimisen kannalta riittävän matalana.
Matkailu on tärkeä sinisen talouden sektori
Seuraavaksi BlueAdapt -hankkeessa rakennetaan pitkän aikavälin skenaarioita matkailulle pääkaupunkiseudulla. Miten eri tulevaisuudenkuvat vaikuttavat matkailuun liittyvien palveluiden kysyntään, turistien arvoihin ja toiveisiin sekä vesistöjen merkitykseen? Skenaariotyö alkaa kaikille kiinnostuneille avoimella työpajalla 24.5, josta voit lukea lisää tapahtuma-sivulta: Pääkaupunkiseudun matkailu 2100 – kasvavan matkailualan tulevaisuuspolut.
Skenaarioista osviittaa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista
Skenaariot auttavat varautumaan mahdollisiin epäsuotuisiin kehityssuuntiin ja viemään yhteiskuntaa kohti toivottua tilaa. BlueAdapt -hankeessa tutkimme sekä haasteita että mahdollisuuksia toimialoilla, joille vesistöt ovat tärkeä voimavara. Tavoitteena on ymmärtää, millainen infrastruktuuri ja hallinnon mallit parhaiten tukisivat tulevaisuuden elinkeinoelämää.
Keskustelua skenaarioista jatkaa hankkeen podcastin toinen jakso Suomalaiset ja Itämeri, eilen ja huomenna, jossa Kari Hyytiäinen ja Paula Schönach keskustelevat Itämeren ja suomalaisten yhteisestä historiasta ja tulevaisuudesta.
Kari Hyytiäinen on Itämeren suojelun ekonomian professori Helsingin Yliopistossa. Kari työskentelee BlueAdapt-hankkeen ensimmäisessä työpaketissa, jossa yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa hahmotetaan edellytyksiä ja mahdollisia sinisen talouden sektoreille.