Blogi

07.10.2020

Silakka lautasen reunalta keskelle – ratkaisut ovat monissa käsissä

Suomessa ponnistellaan kotimaisen kalan palauttamiseksi kuluttajien ostoskasseihin. Osana tätä tavoitetta silakan elintarvikekäyttö halutaan nelinkertaistaa. Olemme selvittäneet BlueAdapt-hankkeessa, millaisia esteitä on ylitettävä, jos tavoitteeseen halutaan päästä.

Silakka on merialueen ammattikalastajille tärkein saaliskala, joka kattaa lähes 90 prosenttia saaliista. Silakkasaaliista noin 40 % käytetään turkiseläinten rehuksi.

Viime vuosina muun muassa WWF, THL ja SYKE ovat antaneet vahvan tukensa silakan elintarvikekäytön lisäämiselle. Tutkimukset osoittavat dioksiini- ja PCB pitoisuuksien pudonneen viidesosaan 80-luvun tasosta.

Syyskuussa käynnistettiin hallitusohjelmassa linjattu kotimaisen kalan edistämisohjelma, jonka tavoitteisiin kuuluu silakan käytön nelinkertaistaminen. Vielä 1980-luvulla silakkaa syötiin kymmenkertainen määrä nykyiseen nähden.

Silakan elintarvikekäytön lisääminen ei kuitenkaan ole vain kuluttajista kiinni. Tämä käy hyvin ilmi BlueAdaptin asiaa tarkastelevasta murrospolusta (pdf). Oleellista on saada pienikokoinen silakka paremmin elintarvikekäyttöön ja parantaa silakan saatavuutta ja kilpailukykyä elintarviketeollisuuden raaka-aineena.

 

Alkutuotanto: korkealaatuista raaka-ainetta saataville läpi vuoden

Silakan kalastuskiintiöt ovat laskeneet viime vuosina noin 150 miljoonasta kilosta 100 miljoonaan kiloon, mikä on pienentänyt myös aluskohtaisia kiintiöitä. Monien alusten kiintiöt loppuvatkin jo marras-joulukuussa, koska niillä ei ole kannustimia säästää kiintiötä vuoden loppuun saakka. Saaliin laatuun ei myöskään kannata panostaa, sillä vain osalle saaliista on kysyntää elintarvikkeena. Laadun takaaminen ei myöskään ole helppoa, sillä aluskanta saaliinkäsittelyratkaisuineen on vanhaa. Siksi huomattava osa saaliista ei täytä elintarvikekäytön vaatimuksia.

 

Kalanjalostus: tarvitaan uusia tuotteita, teknologioita ja kotimaista raaka-ainetta

Silakka ui meressä monen kokoisena ja muotoisena. Jalostukseen on perinteisesti kelvannut vain suurikokoinen filekala, mutta myös pienemmälle silakalle voi olla käyttöä esimerkiksi massauksessa. Jalostajat ovatkin viime vuosina pyrkineet kehittämään uusia silakkatuotteita ja esimerkiksi VTT:n kehittämä nyhtösilakka on saanut runsaasti näkyvyyttä uutena innovaationa.

Monet tuotantoa laajentaneet jalostajat ovat törmänneet nopeasti ongelmiin kotimaisen raaka-aineen saatavuudessa. Kotimaisen kalamassan hinta on myös korkea verrattuna naapurimaista saatavaan raaka-aineeseen. Uusien tuotteiden

saamisesta kauppojen hyllylle käydään myös jatkuvaa kilpailua. Kalatuotteiden asema ei ole erityisen vahva verrattuna muihin elintarvikkeisiin.

 

Kuluttajapäätökset: laadukkaat ja kilpailukykyiset tuotteet avainasemassa

Silakkaa on nimitetty kotimaiseksi superruuaksi sen terveellisen ravinnekoostumuksen, ilmastoneutraaliuden ja Itämeren ravinteita poistavan vaikutuksen ansiosta. Kun silakka saadaan uusissa muodoissa ja entistä paremmin kuluttajien ulottuville, voidaan yhä enemmän hyödyntää sen positiivista ”brändipotentiaalia”.

Silakka kilpailee jatkuvasti globaaleja kalamarkkinoita valloittavan norjalaisen lohen kanssa. Silakan ja siihen liittyvän ”piikkilankaeste” -mielikuvan muuttaminen on hidasta ja se edellyttää laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita kuluttajien saataville.

 

Markkinoiden vahvistaminen vaatii rinnakkaisia toimia

Silakan saaminen merkittävään osaan ruokavaliossa edellyttää mutkikkaiden muna-kana-ongelmien ratkaisemista. Kysyntää ja tarjontaa on vahvistettava rinnakkain, vaikka aina ei ole täyttä varmuutta palasten osumisesta kohdalleen.

Julkisen vallan ja järjestöjen välittäjätyö voi helpottaa toimivien ketjujen syntymistä. Kalatalouden kehittämiseen tarkoitettuja tukimuotoja on kohdennettava huolella samalla, kun luodaan kannustimia saaliin laadunvarmistukselle ja jatkojalostukselle. Tutkimusta uusien tuotteiden ja prosessointikeinojen kehittämiseksi on jatkettava.

Silakka on raaka-aine, josta on moneen. Kirkastettakoon tämä myös kaikille meille kuluttajille!

 

Kirjoittajat:

Tutkija Jani Lukkarinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Helena Valve, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä:

Kuva: Photo by Yoav Hornung on Unsplash

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

Teemme tutkimusta yhdessä sidosryhmien kanssa – mutta miksi ja miten?

BlueAdapt-hankkeessa vuorovaikutuksella on välttämätön rooli. Mutta miksi se nähdään niin ...

Lue lisää

EU-tuomioistuimen tuomio kiristää pohjavesien suojelua

Unionin tuomioistuin linjasi toukokuussa tuomiossa C-535/18, mitä EU:n vesipuitedirektiivissä tarkoitettu ...

Lue lisää

Tutkittu tieto päätöksen taustalla myös taloudellisesti kannattavaa

Tutkittu tieto auttaa kohdistamaan kunnostuspäätöksiä oikeisiin vesistöihin. Tämän rahallinen arvo ...

Lue lisää