Blogi

28.01.2020

Ravinnepäästökompensaatiot taloudellisen kasvun ja vesistöjen hyvän ekologisen tilan mahdollistajina

Viimeaikoina lentopäästöjen kompensointi on saanut paljon huomiota. Olisiko samanlainen mahdollista myös vesistöpäästöjen suhteen? Ehdottomasti on ja se on jo tulossa, kirjoittavat BlueAdapt-hankkeen tutkijat Sanna Lötjönen ja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Avainsana on ravinnepäästökompensaatio, jonka soveltumista Suomeen he ovat tutkineet yhdessä hankkeen huuhtouma- ja vesistötutkijoiden kanssa. Hankkeen tutkimuksen mukaan kompensointiin tarvittavien vähennyksien hankkiminen pistekuormittajilta on varmempaa ja teknisesti helpompaa kuin hajakuormittajilta.

Ravinnepäästökompensaatio on hiilidioksidikompensaatiota paikallisempaa

Päästöjen kompensointi tarkoittaa, että jokin toimija kompensoi aiheuttamansa päästöt hankkimalla niitä vastaavan määrän päästöjen vähennyksiä toisaalta. Vesistöpäästöjen kompensointi on kuitenkin haastavampaa kuin kasvihuonekaasupäästöjen kompensointi, joka on kerännyt viime aikoina runsaasti huomiota. Merkittävää tässä on päästöjen maantieteellinen sijainti.

Kasvihuonekaasujen kompensaatiot voidaan hankkia mistä tahansa paikasta, koska kasvihuonekaasut leviävät tasaisesti ilmakehään. Ravinnepäästöjen aiheuttamat haitat sen sijaan ovat paikallisia ja riippuvat siitä, kuinka ravinteet kulkeutuvat vesistöissä. Jotta ravinnepäästöistä voitaisiin kompensoida 100 prosenttia, kompensaatiot on löydettävä alueilta, joiden päästövähennykset osuvat juuri sinne, missä kompensoijan päästöt aiheuttavat haittaa.

Kaikkiin kompensaatioihin liittyy samoja periaatteita. Tuotettujen päästövähenemien tulee olla aidosti lisäisiä ja pysyviä. Aito lisäisyys tarkoittaa sitä, että päästövähennystä ei olisi syntynyt ilman mahdollisuutta kompensointiin. Pysyvyys tarkoittaa, että tuotettu vähennys toteutuu myös tulevaisuudessa. Se, kuinka paljon päästöt todella vähenevät, on voitava mitata ja todentaa. Kompensaation hankkijan tulee noudattaa ns. hillinnän hierarkiaa, eli ennen kompensointia toimijan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä ja vähennettävä ravinnepäästöjä niin pitkälle kuin mahdollista.

 

Ravinnepäästökompensaatio paikoittain jo käytössä

Monet edelläkävijäkaupungit ovat jo nyt kompensoineet päästöjään pyrkiessään fosforineutraalisuuteen. Helsingin kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuolto kompensoivat Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforipäästöistä Helsingin osuuden yhden vuoden ajalta rahoittamalla Valko-Venäjän Vitebskin jätevedenpuhdistamon fosforinpuhdistuksen tehostamista.

Turun seudun puhdistamo Oy on kompensoinut yhden vuoden fosforipäästönsä tukemalla päästövähennysten tekemistä Vitebskin jäteveden puhdistamossa sekä Saaristomeren lähikalahankkeessa. Fosforipäästöjään ovat neutraloineet myös Kotkan kaupunki, Kymen Vesi Oy ja Porvoon vesi. Myös yksittäiset kuluttajat ovat kompensoineet ravinnepäästöjään.

BlueAdapt-hankkeessa tutkimme erilaisten ravinnepäästökompensaatioiden käyttökelpoisuutta vesipolitiikassa. Analysoimme, kuinka 100 prosentin kompensaatio voi toteutua, ja kuinka suureksi sen kustannukset nousevat. Pohdimme myös kompensaatioiden soveltuvuutta nykyiseen ohjausjärjestelmään. Vapaaehtoiset kompensaatiot ovat aina mahdollisia, mutta soveltuvatko kompensaatiot osaksi sääntelyä ja esimerkiksi mahdollistamaan taloudellista kasvua ilman, että lähivesistön tila heikkenee?

 

Kompensaatiot helpoimpia sisävesillä ja pistekuormittajilta vähennyksiä hankkien

Analyysimme mukaan kompensaatioiden mahdollisuudet riippuvat päästövähennyksiä tuottavien toimijoiden määrästä ja päästöjen vähentämisen lähtötasosta. Lisäksi merkittävää on se, hyväksytäänkö sekä typpi että fosfori kompensaatioiden piiriin.

Kompensaatioiden hankkiminen pistekuormittajilta, esimerkiksi tehtaalta, on varmempaa ja teknisesti helpompaa kuin hajakuormittajilta, kuten maataloudesta. Jälkimmäisten päästöt riippuvat pitkälti satunnaisista sääoloista. Hajakuormituksessa on sitä vastoin suurempi vähennyspotentiaali, ja toisaalta huuhtouman satunnaisuus voidaan ottaa huomioon korjauskertoimella.

Tutkimustemme1 mukaan pistekuormittajilla ravinnepäästöjen vähentämisen kustannus liikkuu noin välillä 10-50 €/kg typpiekvivalenttia. Hajakuormituksessa kustannusten vaihteluväli on selvästi suurempi.

Sisävesiemme suurissa järvissä kompensaatiot onnistuvat suhteellisen helposti, jos kompensaatioita voidaan tuottaa vähentämällä sekä typpeä että fosforia. Meren rannikkovesiin kohdistuvilla kompensaatioilla on enemmän vähennyspotentiaalia. Rannikkovesiin kohdistuvan kompensaation tapauksessa on kuitenkin haastavampaa määrittää, mikä vaikuttaa parhaiten juuri siihen vesimuodostumaan, johon kompensaatiota hankitaan.

Kirjoittaja Sanna Lötjönen on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistolla. Markku Ollikainen on ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen professori Helsingin yliopistolla, ja johtaa BlueAdaptin ”Politiikkasuositukset kestävään siniseen kasvuun” työpakettia. Lisää aiheesta voi lukea vuoden 2020 aikana julkaistavasta tutkimusartikkelista. 

1 Lötjönen, S. and Ollikainen, M. 2019. Multiple pollutant cost-efficiency: coherent water and cimate policy for agriculture. Ambio 48 (11): 1304-1313
Hautakangas, S., Ollikainen, M., Aarnos, K. & Rantanen, P. 2014. Nutrient abatement potential and abatement costs of waste water treatment plants in the Baltic Sea region. Ambio 43:352-360. DOI: https://doi.org/10.1007/s13280-013-0435-1

Katso myös vaelluskalakompensaatioon liittyvä blogikirjoitus tai kuuntele aihetta käsittelevä podcast.

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

Teemme tutkimusta yhdessä sidosryhmien kanssa – mutta miksi ja miten?

BlueAdapt-hankkeessa vuorovaikutuksella on välttämätön rooli. Mutta miksi se nähdään niin ...

Lue lisää

EU-tuomioistuimen tuomio kiristää pohjavesien suojelua

Unionin tuomioistuin linjasi toukokuussa tuomiossa C-535/18, mitä EU:n vesipuitedirektiivissä tarkoitettu ...

Lue lisää

Tutkittu tieto päätöksen taustalla myös taloudellisesti kannattavaa

Tutkittu tieto auttaa kohdistamaan kunnostuspäätöksiä oikeisiin vesistöihin. Tämän rahallinen arvo ...

Lue lisää