Tiedote 2.9.2019 klo 9.24
Suomen ympäristökeskus ja Valonia tiedottavat

Lue koko raportti: Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa – Sinisen biotalouden murrosareenan tulokset

Varsinais-Suomessa voidaan edistää kestävää vesiin liittyvää biotaloutta vahvistamalla alihyödynnettyjen kalakantojen elintarvikekäyttöä, selventämällä kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä sekä lisäämällä lannan tehokasta prosessointia. Tähän tulokseen päädyttiin SYKEn vetämän BlueAdapt-hankkeen työpajoissa, joissa eri alojen asiantuntijat loivat suuntaviivat sinisen biotalouden edistämiseksi. Tulokset ja ehdotukset välittömiksi muutostoimiksi julkaistaan 4.9. Turussa.

Koska tavoitteena on kestävän sinisen biotalouden edistäminen, on Varsinais-Suomessa kiinnitettävä huomio rannikkovesiin päätyvän ravinnekuormituksen vähentämiseen. Maakunnan kotieläintuotanto on osin keskittynyt alueille, joilla lantaa syntyy yli alueella viljeltävien kasvien lannoitustarpeen. Kuormitusriskin välttämiseksi ylijäämäfosfori on saatava pois kotieläinkeskittymistä. Tämä edellyttää lannan tehokasta prosessointia niin, että ravinteet saadaan kuljetettavaan muotoon ja lannan energia talteen.

Varsinais-Suomessa resurssitehokkuutta voidaan parantaa myös lisäämällä silakan ja särkikalakantojen hyödyntämistä elintarviketuotannossa. Kotimaisen kalan osuus suomalaisten syömästä kalasta on vain noin 20 %. Nykytilanteessa jalostussektorin ja kalankasvattajien usko tuotannon kasvuun ja investointien kannattavuuteen hiipuu.

”Pienen silakan käsittelyyn ja hyödyntämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja ja tuotteita. Lisäksi vesiviljelyn ympäristölupiin liittyvät pelisäännöt ja niitä koskevat erimielisyydet on selvitettävä perinpohjaisesti. Pahinta on epävarmuus siitä, millaisia investointeja voi suunnitella ja millä ehdoin”, erikoistutkija Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta kommentoi.

Huomio kestävään ruokajärjestelmään

Samalla kun ruokajärjestelmää pyritään siirtämään kohti kasvispainotteista ruokavaliota, on huomioitava eläinproteiinin tuotannon kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet. Vaarana on, että kalojen merkitys hyvinä proteiininlähteinä jää liian vähälle huomiolle. Keinoja ruuantuotannon kestävyyden parantamiseen saatetaan myös sivuuttaa.

”Ruokapolitiikka ei ole erillinen saarekkeensa, vaan kytkeytyy esimerkiksi liikenne- ja energiapolitiikkaan. Liikennebiokaasun tuotanto tuottaa lisäarvoa, jolla voidaan kattaa lannan prosessoinnista aiheutuvia kuluja. Tällöin uusiutuvalla energialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta liikenteessä”, toimialapäällikkö Riikka Leskinen Valoniasta muistuttaa.

Suositeltavat toimet loppuraportissa – julkaisutilaisuus Turussa 4.9.

Varsinais-Suomea koskevat tulokset on koottu loppuraporttiin. Se sisältää koosteen niistä välittömistä toimista, joita sinisen biotalouden murroksen käynnistyminen edellyttää eri tasoilla – esimerkiksi useat politiikkatoimet on toteutettava valtakunnallisesti.

Julkistamistilaisuus järjestetään aamiaisen merkeissä Ravintola Tårgetissa Turussa keskiviikkona 4.9. klo 8.30–10.30. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt, mutta median edustajat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa esitellään keskeiset tulokset sekä keskustellaan toimenpiteiden eteenpäin viemisestä. Kommentaattoreina paikalla ovat mm. Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sekä Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Lisätietoa
Erikoistutkija Helena Valve, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 723, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, Valonia, p. 044 907 5995, etunimi.sukunimi@valonia.fi

Tulosten julkaisutilaisuus 4.9.2019 Turussa:
Projektikoordinaattori Liisa Kolehmainen, Demos Helsinki, p. 040 410 2858, etunimi.sukunimi@demoshelsinki.fi