Uutiset

11.03.2020

Millainen olisi yhteiskunnallisesti optimaalinen maitotila?

Kotieläintalous kohtaa Suomessa uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Vesistöjä rehevöittävien ravinnepäästöjen ohella kasvihuonekaasupäästöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tarvetta tähän onkin, sillä karjatalouden osuus maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40% (ruoansulatus ja lannankäsittely) ja vesistöjä rehevöittävistä päästöistäkin merkittävä. Siirtymässä kohti kestävämpää yhteiskuntaa myös karjatalouden kasvihuonekaasu- ja rehevöittävät päästöt on saatava kuriin ja tavalla joka lisää tilojen tuottavuutta.

Maitotilan tuotanto voidaan järjestää niin, että hyöty maksimoituu ja ympäristöhaitat minimoituvat

Karjatalouden synnyttämät hyödyt ja kustannukset eivät rajoitu vain karjatilan omaan talouteen, vaan negatiivisten ympäristövaikutusten kautta ne koskevat koko yhteiskuntaa. Ilman yhteiskunnallista ohjausta viljelijän ei kannata ottaa näitä vaikutuksia huomioon, joten tilan päätöksiä ei tehdä yhteiskunnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi tutkijamme Sanna Lötjönen ja Markku Ollikainen tutkivat maidontuotannon yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ohjausta. Millainen maitotila maksimoisi yhteiskunnan kokonaishyödyt ja minimoisi yhteiskunnan kokonaishaitat erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen ja vesistöjen rehevöitymisen osalta?

Helmikuussa julkaistussa artikkelissa ”Dairy farm management when nutrient runoff and climate emissions count”  kuvataan, miten yksityisen maitotilan optimaalinen tuotantotapa eroaa yhteiskunnallisesti optimaalisesta maidontuotannosta. ”Lisäksi kiinnostavaa on tietysti se, millä ohjauskeinoilla maitotiloja voitaisiin ohjata siirtymään lähemmäs yhteiskunnallisesti optimaalista tuotantotapaa”, täydentää tutkija Sanna Lötjönen Helsingin yliopistolta. Kyseisessä artikkelissa mahdollisina ohjauskeinoina tarkastellaan”päästöveroa kasvihuonekaasupäästöille”, ”ravinnepäästöveroa”, eläinkohtaista veroa ja tukea lannan kuljetukselle tilan ulkopuolelle.

 

Ohjauskeinot voivat tehdä siirtymästä yhteiskunnallisesti optimaalisiin karjatiloihin kannattavaa

Tutkimuksen mukaan yksittäisten maitotilojen on kannattavaa pitää enemmän karjaa ja enemmän maata viljan tuotannossa kuin olisi yhteiskunnallisesti optimaalista. Lisäksi tilojen on kannattavaa käyttää liikaa sekä tiivisterehua että erilaisia lannoitteita. Yhteiskunnallisesti tämä johtaa liian suureen määrään kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä rehevöittäviä ravinteita.

Tulevaisuudessa poliittiset ohjauskeinot, kuten päästöverot, voivat luoda tilanteen, jossa maitotilojen on kannattavaa myös oman toimintansa kannalta siirtyä lähemmäs yhteiskunnallisesti optimaalista tuotantotapaa. Tämä mahdollistaisi rehevöittävien päästöjen vähentämisen lähinnä korjaamalla viljelytoimenpiteitä ilman, että se merkittävästi vähentäisi itse maidontuotannosta saatavia tuottoja.

 

Ruokajärjestelmän muuttaminen kestävämmäksi ei voi olla vain kuluttajien vastuulla

Vuoden 2019 vähentynyt lihan kulutus voi olla merkki siitä, että yhä useammat kuluttajat haluavat minimoida ruokavalionsa kestävyysvaikutukset. Ruokavaliomuutoksen lisäksi kuitenkin myös erilaiset valtion ohjauskeinot, kuten verotus ja tuet, vaikuttavat siihen, millaisin keinoin ruokamme tuotetaan, ja millainen ympäristöjalanjälki ruokavaliostamme syntyy.

Jotta kunnianhimoiset vesienhoidon tavoitteet saavutettaisiin, on myös hajakuormitukseen vesistöihimme puututtava. Tutkimus antaa kiinnostavaa osviittaa siitä, että esimerkiksi verotuksen keinot voisivat kohentaa vesistöjemme tilaa.

Tutkimusartikkeli luettavissa täällä.

Uutisen kirjoittaja Liisa Kolehmainen on BlueAdapt-hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen koordinaattori. Uutisen toinen kirjoittaja Vilja Johansson on projektiassistentti ajatushautomo Demos Helsingissä, joka toimii BlueAdapt-hankkeen vuorovaikutuskumppanina. Tutkijat Sanna Lötjönen ja Markku Ollikainen Helsingin yliopistolta kuuluvat BlueAdapt-hankkeen kolmanteen ja neljänteen työpakettiin.

Muokkaus 12.3. 13:45: Sana “uutisen” on lisätty viimeisen kappaleen lauseisiin “Uutisen kirjoittaja Liisa Kolehmainen on BlueAdapt-hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen koordinaattori. Uutisen toinen kirjoittaja Vilja Johansson on projektiassistentti ajatushautomo Demos Helsingissä, joka toimii BlueAdapt-hankkeen vuorovaikutuskumppanina.” 

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

EU-tuomioistuimen tuomio kiristää pohjavesien suojelua

Unionin tuomioistuin linjasi toukokuussa tuomiossa C-535/18, mitä EU:n vesipuitedirektiivissä tarkoitettu ...

Lue lisää

Tutkittu tieto päätöksen taustalla myös taloudellisesti kannattavaa

Tutkittu tieto auttaa kohdistamaan kunnostuspäätöksiä oikeisiin vesistöihin. Tämän rahallinen arvo ...

Lue lisää

Kuva: Valentin Antonucci

Webinaari: Role of ecological indicators, models and scenarios in adaptive water governance – review of challenges and future directions

Webinaarin tallenne ja kalvot nyt katsottavissa!

Lue lisää