Blogi

01.11.2018

Murrosareenat sinisen talouden määrittelyn ja ohjaamisen välineenä

Käynnistetyissä murrosareenoissa pyritään rakentamaan asiantuntijoiden yhteistyönä karttaa toimista kestävien toimintatapojen juurruttamaksi sinisen (bio)talouden paikalliseen jalkauttamiseen, kirjoittaa BlueAdapt-hankkeen tutkija Jani Lukkarinen Suomen ympäristökeskuksesta.

BlueAdapt-hanke on käynnistänyt kaksi murrosareenaprosessia, jotka auttavat tunnistamaan ja suuntaamaan sinisen biotalouden alueellisia prosesseja Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Murrosareenojen perustamista on aiemmin avattu blogikirjoituksessa ja tiedotteessa. Tässä kirjoituksessa avaamme areenan toiminta-ajatusta hieman täsmällisemmin – vastaamme mikä-kysymyksen sijaan miten-kysymyksiin.

 

Murrosareenoissa totutut toimintatavat käännetään muutosten suuntaamisen kielelle

 

Murrosareenoiden taustalla vaikuttava transition management -ajattelu merkitsee yhteiskunnallisten murrosten suuntaamista kestävämpien toimintatapojen, liiketoimintamallien ja arvoketjujen aikaansaamiseksi. Kyseessä on innovaatio- ja organisaatiotutkimuksesta ponnistava lähestymistapa yhteiskunnan eri prosessien kestävyyden ohjaamiseen. Lähestymistapa tukee määrätietoista ja sektorirajat ylittävää työskentelyä muutostavoitteiden tunnistamiseksi sekä tunnistaa niihin liittyviä epävarmuuksia ja riippuvuussuhteita.

Murrosareenan työkalut muistuttavat politiikkatyöhön vakiintuneita menetelmiä, mutta niihin on tuotu uutta kulmaa. Esimerkiksi matkanäkymän rakentaminen on tuttua kehittämisstrategiatyöstä, polkujen muotoilu muistuttaa päätöksenteossa hyödynnettävää skenaariotyöskentelyä ja opit puetaan politiikkasuositusten asuun, jotta niihin voidaan tarttua helposti.

Sinisen biotalouden kohdalla kyse on tarkastelusta, joka ulottuu pitkälle maan pinnalle – vesistöjen tilaan vaikuttavien kehityskulkujen lähteille. Murrosareenan menetelmällä muodostetaan valittujen asiantuntijoiden yhteistyönä polkuja ja niistä muodostuvaa karttaa alueellisen murroksen käynnistämiseksi.

 

Sinisen biotalouden matkanäkymästä muutospolkuihin – murrosareenan kolme vaihetta

 

BlueAdapt-konsortion syksyllä 2018 käynnistämissä sinisen biotalouden murrosareenoissa on kolme keskeistä vaihetta, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Minkälaista alueellista muutosta sinisen biotalouden tulisi edistää? Miten tähän muutokseen voitaisiin päästä? Mitkä toimet ja toimijat ovat muutokselle keskeisiä?

Murrosareenaprosessin ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan työskentelyn pohjaksi visio, eli sinisen biotalouden matkanäkymä, johon tiivistetään muutoksen haaste sekä murrosta tukevat alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tarkkaan fasilitoitujen keskustelujen tuloksena syntyy yleiskuva ja käsitys prioriteettitekijöistä esimerkiksi talouden arvoketjuihin, hallinnon esteisiin, luonnonvarojen käyttöön ja kuluttajavalintoihin liittyen. Työvaihe on sävyltään normatiivinen, sillä lopuksi murrosareenan osallistujat rakentavat konkreettiset muutostavoitteet, joiden tarkoitus on ohjata sinisen biotalouden kehityssuuntaa.

Toisessa vaiheessa osallistujat hahmottelevat muutospolkuja, joiden avulla sinisen biotalouden murrosta konkretisoidaan. Polkujen laatimisessa lähtökohdaksi otetaan määrällistetty muutostavoite (esim. tietty määrä kalatalouden sivusaaliista jalostuskäytössä) ja havainnollistetaan konkreettisia toimia, joita vaaditaan kyseisen muutoksen aikaansaamiseksi. Muun muassa hollantilaisen DRIFT-instituutin ja Suomessa Aalto-yliopiston kehittämä murrosareenatyökalu tukee vuorovaikutteista muutosten tunnistamista, havainnollistamista ja ajoittamista. Työvaiheen sävy on eksploratiivinen, sillä se tuottaa uutta ymmärrystä muutoksen etenemisestä ja sen erityispiirteistä.

Työskentelyn viimeisessä vaiheessa valmiiden muutospolkujen opit levitetään. Työvaiheessa tarkastellaan polkujen välistä vuorovaikutusta sekä välittömiä muutostoimia (esim. hallinnolliset muutokset, rahoituksen kohdentamien, kokeilujen käynnistäminen). Olennaista on löytää toimille myös ”omistajat”, eli niitä edistävät toimijat joko areenan asiantuntijajoukosta tai laajemmin. Tässä vaiheessa tehtyjä polkuja tönitään liikkeelle ja niiden viestiä konkretisoidaan käynnistämällä kokeiluja esimerkiksi uusien teknologioiden, arvoketjujen tai liiketoimintamallien avulla. Kolmas vaihe on sävyltään mobilisoiva ja poliittinen, koska siinä siirrytään murroksen kuvaamisesta käytännön toteutukseen.

 

Areenoiden jälkeen

 

Murrosareenoita voidaan perustellusti kritisoida politiikkavaikutusten yksinkertaistamisesta, koska niillä ei lähtökohtaisesti tavoitella tarkkarajaista politiikkaohjelmaa, johon kaikki osallistujat automaattisesti sitoutuisivat. Menetelmän vahvuus on kuitenkin erilaisten toimijoiden tuominen samojen pöytien ääreen muodostamaan jaettua visiota murroksista ja samalla ylittämään yhteiskunnassa vahvoina vaikuttavia sektorirajoja. Areenoiden visio muutoksesta ei ole välitön, vaan rakentaa oppimiselle 10-20 vuoden aikajänteellä – mittakaavalla, joka jää keskustelussa usein pimentoon.

 

Jani Lukkarinen on Suomen ympäristökeskuksen tutkija ja tutkija BlueAdapt-tutkimushankkeen toisessa työpaketissa. 

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

Kuva: Atte Grönlund

Murrosareenat sinisen talouden määrittelyn ja ohjaamisen välineenä

BlueAdaptin murrosareenoissa juurrutetaan uusia kestäviä toimintatapoja paikallisesti.

Lue lisää

Kuva: Dmitry Pavlov

Prospects for tourism and energy production as elements of blue growth: A scenario seminar in November

A scenario seminar for all interested researchers 20.11. in Minerva-tori.

Lue lisää

Kuva: Drew Coffman / Unplash

Työpaja: Haasteita sinisen talouden kehittämisen tiellä?

Vanhalla Ylioppilastalolla työpajan aiheina ruoka, energia ja matkailu. Ilmoittaudu 15.10. mennessä!

Lue lisää