Blogi

18.01.2019

Murrosareenatyöskentely alkaa nyt myös Varsinais-Suomessa

Kotimaisen kalan käytön edistäminen ja ravinnekierrätys vaativat systeemitason muutosta tai murrosta

 

Suomeen tuodaan vuosittain yli 65 miljoonaa tonnia kalaa ulkomailta. Vaikka lautasille kalaa päätyy aiempaa enemmän, on kotimaisen kalan osuus laskenut merkittävästi. Ongelmana ovat esimerkiksi puutteet kotimaisen kalan tuotteistamisessa sekä kalanviljelyn sijaintiin liittyvät haasteet. Hallitulla kalastuksen lisäämisellä voi tutkitusti olla myönteisiä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Myös uudet suljetun kierron kasvatusmenetelmät tarjoavat vesiviljelylle runsaasti mahdollisuuksia. Uudenlaisia proteiinilähteitä kehitetään myös muista merestä saatavista raaka-aineista, kuten levistä.

Samalla tiedetään, että Itämeri voi huonosti varsinkin maatalouden typpi- ja fosforikuormituksen rehevöittämisvaikutusten vuoksi. Ratkaisuja on etsitty esimerkiksi peltojen kalkki- ja kipsikäsittelystä. Myös kotieläinten lannan prosessointi on ratkaisu, jolla voidaan lisätä ravinteiden käytön tehokkuutta, vähentää riippuvuutta teollisista lannoitteista sekä parantaa maan kasvukuntoa ja hiilensidontakapasiteettia. Kehittyneiden prosessointiteknologioiden käyttöönotto on kuitenkin ollut toivottua hitaampaa.

 

”Ongelmat ovat saman, suuren kokonaisuuden eri puolia. Vesivarojemme kestävää hyödyntämistä tulee tarkastella suunnitelmallisella otteella, varsinkin, kun sininen kasvu on nimetty maakuntamme älykkään erikoistumisen painopisteeksi. Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamisen ja turvaamisen tulee olla tarkastelun lähtökohta.” toteaa Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

 

Muutospoluilla edellytykset uudelle, kestävälle liiketoiminnalle Varsinais-Suomessa

 

Kevään aikana Turussa kokoontuu noin viidentoista asiantuntijan joukko luomaan keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Sinisen biotalouden murrosareenan työpajoissa luodaan muutospolkuja ja tunnistetaan toimenpiteitä, joilla tuotetaan edellytykset uudelle, kestävälle liiketoiminnalle. Prosessissa muodostetaan kuva liiketoiminnan uusiutumispaineista ja -mahdollisuuksista sekä uusien kokeilujen tarpeista VarsinaisSuomessa. Samalla jäsennetään muutoksen tekemiseen liittyviä vastuusuhteita ja haastetaan vallitsevia oletuksia. Merkittävä vesiviljelyyn sekä jäte- ja prosessivesien käsittelyyn keskittyvä vesiosaaminen sekä Saaristomeren aktiivinen ammatti- ja vapaa-ajan kalastus tekevät Varsinais-Suomesta erityisen kiinnostavan kehittämisalustan.

 

”Murrosareenatyöskentely antaa mahdollisuuden keskittyä ongelmiin, jotka eivät ole yksittäisten tahojen ratkaistavissa. Mukana on asiantuntijoita sinisen biotalouden eri sektoreilta, muun muassa viranomaisia, yrittäjiä ja tutkijoita.” kertoo erikoistutkija Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta.

 

Aiemmin pilottialueina ovat olleet Pohjois-Savo, jossa työskentely alkoi viime elokuussa. Lisää työskelentelystä Pohjois-Savon transitioareenoista voit lukea tutkija Jani Lukkarisen blogipostauksesta. Pohjois-Savon murrosareena-työn julkistustilaisuutta vietetään Kuopiossa 12.3.!

Varsinais-Suomessa murrosareenaa organisoi Valonia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Areenan aloitustapaaminen järjestetään Turussa, VarsinaisSuomen liitossa 18.1.2019. klo 14.

Lisätiedot
Riikka Leskinen
Toimialapäällikkö, Valonia
044 907 5995
riikka.leskinen@valonia.fi

Helena Valve
Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
BlueAdapt -hanke
0295 251723
helena.valve@ymparisto.fi

Katso kaikki viimeaikaiset blogikirjoitukset, podcastit ja tweetit

Lisää aiheesta

Kuva: Tim Marshall/Unsplash

Vaelluskalojen tukalaan tilanteeseen etsitään ratkaisua ekologisesta kompensaatiosta – millä ehdoin se voisi toimia?

Parhaimmillaan vaelluskaloihin liittyvä ekologinen kompensaatio on kuin kolmella jalalla seisova ...

Lue lisää

Kuva: Anders Wideskott

Työpaja 24.5.: Pääkaupunkiseudun matkailu 2100 – kasvavan matkailualan tulevaisuuspolut

Työpajassa katsomme kauas Helsingin seudun matkailun tulevaisuuteen: Kuka, miten ja miksi matkustaa pääkaupunkiseudulle 2100-luvulla? Miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa Helsingin seudun luontoon ja yhteiskuntaan? Miten nämä muutokset yhdessä heijastuvat matkailuun?

Lue lisää

Kannattavuus hyvällä tolalla, mutta politiikkaa ontuu – suhdannebarometrikysely sinisen talouden toimijoille

Me kysyimme sinisen biotalouden toimijoiden näkemyksiä talouden, ympäristön ja sinisen talouden politiikan suhteen. Vastauksista piirtyy uskoa tulevaisuuteen, epäluottamusta harjoitettuun ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan sekä tutkimuksen ja innovaatioiden tärkeys. Tulokset perustuvat 150 kalatalouden, energiantuotannon ja matkailualan yritysten vastauksiin.

Lue lisää