Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa kokeiltavat murrosareenat tuovat yhteen alueellisia toimijoita, edistävät uusien ideoiden ja tutkimusperäisen tiedon käyttöönsaamista sekä tukevat oppimista. Vesivaroihin liittyy monia samanaikaisia paineita ja ristiriitaisia kehityskulkuja, joihin liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien tunnistaminen auttaa murroksiin sopeutumisessa ja niistä hyötymisessä, kirjoittaa vanhempi tutkija Panu Kontio Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesivaroihin kytkeytyy monia samanaikaisia paineita ja ristiriitaisia kehityskulkuja, joihin liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien tunnistaminen auttaa murroksiin sopeutumisessa ja niistä hyötymisessä. Näistä iIlmastonmuutos on tärkein uusiin toimintatapoihin liittyvä muutostrendi, jota ei voida sivuttaa. Laajempi luonnonvaroihin liittyvä murros taas edellyttää sektorirajat ylittävää toimintaa ja poikkitieteellistä ajattelua. Esimerkiksi kiertotalouden periaatteet ja mahdollisuudet ovat osa vesivaroihin liittyvää muutosta ja avaavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vastaamaan näihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, osana BlueAdapt -hanketta kokeillaan murrosareenaksi kutsuttua työskentelytapaa Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Mitä murrosareenat oikein ovat? Lyhyesti sanottuna murrosareena on prosessi, jossa asiantuntijat hahmottelevat vision ja luovat yksityiskohtaisia muutospolkuja, joiden kautta asetetuttuihin tavoitteisiin on mahdollista saavuttaa. Murrosareenassa tunnistetaan myös muutospaineita ja sekä yksityisiä tai julkisia muutostoimia Prosessissa kartoitetaan jo toteutettuja kokeiluja ja innovaatioita ja yritetään ottaa oppia niistä.

Parhaimmillaan muutosareenat voivat tukea verkostoitumista, oppimista ja vastuusuhteiden kirkastamista. Tämän vuoksi murrosareenatyöskentelyyn on kutsuttu asiantuntijoita eri tahoilta; hallinnosta, tutkimuksesta, yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä.

Murrosareenatyöpajoja varten on kartoitettu hyviä esimerkkejä jo toteutuneista kokeiluista ja hankkeista. Kiuruvedellä kunta on kehittänyt hankintaosaamistaan siten, että paikallisen kalan laajamittainen käyttö on tullut mahdolliseksi kunnan kouluissa ja laitoksissa. Finnforellin kalankasvattamo taas Varkaudessa käy esimerkiksi teollisesta symbioosista, jossa kalankasvattamon ja Stora-Enson sellutehdas hyötyvät yhteistyöstä ja kiertotalouden periaatteet realisoituvat käytännössä. Ikaalisissa H. Viitakoski Oy on kehittänyt järvikalojen käsittelyteknologiaa ja sen pohjalle on rakennettu toimiva toimitusketju ns. vähäarvoiselle kalalle järvestä ruokapöytään.

Uusien toimintatapojen ja teknologioiden omaksuminen saattaa edellyttää vanhoista käytännöistä luopumista. Sinisen talouden murros voi vaatia investointeja tulevaan. Se voi myös tuottaa sekä voittajia että häviäjiä. Tärkeänä osana murrosareenatyöskentelyä käsitellään myös muutoksen esteitä. Onnistuessaan murrosareena voi auttaa tutkimusperäisen tiedon ja uusien ideoiden mahdollisimman avointa käyttöön saamista. BlueAdapt-hankkeessa välitämme tietoa eri tahojen toimenpiteistä, niiden vaikutuksista, onnistumisista, ja epäonnistumisista. Lisäksi monipuolistamme ymmärrystä sinisestä biotaloudesta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista sekä innostamme ja rohkaisemme paikallisia ja alueellisia toimijoita uusien toimintatapojen ja menetelmien omaksumiseen ja käyttöön.

Panu Kontio

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksella ja työskentelee muutosareenoiden tutkimuksen parissa BlueAdapt-hankkeessa